Kirjoittelin pari vuotta sitten meidän Vuorijalavasta, joka oli kaatouhan alla. Vuorijalava kuivatti kaikki lehdet kahtena kesänä ja olin kyllsästynyt jättisuureen pystyynkuivaneen näköiseen puuhun, joka roskasi pihan pudottaessaan kaikki lehdet kesken kesän – tai oikeastaan parikin kertaa kesässä.
Vuorijalava on kuitenkin rauhoitettu puu, joten jäimme ihmettelemään ja annoimme sille uuden mahdollisuuden. Mitä puulle nyt kuuluu?
Vuorijalavalle kuuluu ihan hyvää! Kaatouhan jälkeen puu on ollut kuin ei tietäisi kuivista lehdistä mitään. Aivan normaali puu ollut jo kaksi kesää ja sormet ristissä toivon, että näin jatkossakin. Mikälie tauti sitä vaivasi kesät -15 ja -16. Nyt puu on kuitenkin kunnossa ja ilahduttaa minua joka päivä.
Toki se roskaa nytkin. Kukintojen jälkeen pihassa sataa parin viikon ajan tuollaista putua ja sitä on joka paikassa. Tämä ei kuitenkaan haittaaa, kukinto on kuitenkin kaunis ja puu terve. Ja etupihallammehan tunnetusti tuulee usein ja kovaa, joten suurin osa roskista lentää itsestään pois.
Jalava tuo meidän keittiöön sopivasti vähän varjoa paahteisimpina päivinä. Ilman sitä keittiössä ja koko talossa olisi varmasti aika tuskallista helteillä. Ja mikäs tuossa puun siimeksessä on kahvitellessa hellepäivinä.
Hyvä että ei heti alettu kirvestä heiluttelemaan. Piha ilman vuorijalavaa ei olisi entisensä!
We have a huge elm tree (Ulmus glabra) on our front yard. Couple of years ago it did seem to have problems and all the leaves dried in the middle of the summer. We considered to cut down the whole tree. But we heard that this tree is protected in Finland, so it is not legal to cut it. We decided to wait and see another year. And luckily we did so, because now the tree is well and fine 🙂
