Modernot kotiutuivat

Yksi luetuimmista postauksistani on vieläkin vuoden 2013 vaatimaton postaus kahdesta Kukkapuron Moderno L32 tuolista, jotka silloin löysin edullisesti Tori.fi:stä. Tuolit ovatkin olleet minulle erityisen mieluisat. Tykkään niiden 50-60-luvun ilmeestä ja mittasuhteista.

Kukkapuron toimistotuoli satutuolina

Kukkapuron Moderno L32 makuuhuoneessa

Tuolit ovat palvelleet hyvin, ensin olohuoneessa ja sittemmin makuuhuoneessa ja Pikkuapulaisen satutuolina iltaisin. Tuoleissa on ollut hieno, patinoitunut nahka, joka alkoi harmillisesti repeillä istuinosasta. Pienet halkeilut nahassa eivät minua haitanneet, mutta kun pehmusteet alkoivat yhdestä repeymästä näkyä päätin tehdä asialle jotain.

Istuinosat rikki

Kun hain Taimin ja Hilman verhoilukeikaltaan vein samalla nämä kaksi fiksattavaksi. Verhoilijan kanssa mietimme mitä tehdään. En olisi millään halunnut luopua patinoituneesta nahasta, lisäksi koko tuolien verhoilu uudella nahalla  olisi tullut melko kalliiksi. Hetken harkitsin kankaalla verhoilua, mutta ei, nahkaverhoilu sai jäädä. Päätimme siis uusia vain istuinosan.

Moderno lapsen huoneessa

Tiesin jo päätöstä tehdessä, että uusi nahka ei ole samanlainen kuin vanha ja että sen erottaa kyllä. Nyt kun tuolit saatiin takaisin, niin yllättävän vähän siihen kiinnittää huomiota. Jos osaa katsoa ja katsoo tietystä kulmasta, niin ero on melko suurikin. Mutta tavallisessa käytössä ja vähän kauempaa katsottuna eroa ei huomaa eikä siihen kiinnitä huomiota. Onhan nämä nyt kivat, kun ovat sentään ehjät!

Tässä valossa ja kulmassa eron huomaa

Nämä päätyivät takaisin makuuhuoneeseen. Pikkuapulaisen satutuolia olikin jo ikävä. Tuossa sängyn vieressä oli väliaikaisesti kovempi tuoli. Aah! Tämä todellakin on parempi istua! Meillä luetaan satu joka ilta, joten tätä Modernoa ehdittiin kaivata jo kovasti.

Kukkapuron Moderno L32 makuuhuoneessa

Toinen tuoli on makuuhuoneen toisessa nurkassa. Aina tarvitaan tuolia, mihin voi istahtaa tai laskea vaatteita. Okei, onhan tuossa vieressä muitakin tuoleja, mutta kyllä tätäkin tarvitaan!  Toisen Modernon kaveriksi 🙂 Ovathan nuo kaksi muutakin mitä lie pinnatuolia kaksistaan.

Pinnatuolit

These two old chairs of Kukkapuro were upholsterd partly. I like old leather so I didn’t want to change it all. Only broken parts were changed. New leather looks a bit different, but for me it is quite okay.

Kategoria(t): Makuuhuone, Sisustus, Tekstiilit, Vanhat tavarat | Avainsanat: , , , | 3 kommenttia

Puutarhavuosi 2017

Sitä on itsellä aina sellainen tunne, että ei saa mitään aikaiseksi. Siitä tämä bloggaaminen on kiva harrastus, että voi selailla taaksepäin ja todeta, että on sitä sittenkin puuhailtu kaikenlaista.

Meidän piha aiheutti minulle vielä viisi vuotta sitten närästystä. Yhtään en tiennyt mitä sen kanssa tekisi tai mihin suuntaan lähtisi. Pihaa on myllätty, muokattu, siivottu, raivattu… Silti ei kuitenkaan olla tehty tähän mitään radikaalia muutosta, korjattu ja siistitty vain jo olemassa olevaa. Nyt kuitenkin kun katson kuvia taaksepäin huomaan, että yllättävän suurtakin muutosta on tapahtunut.

Viime vuoden kivasta haasteesta inspiroituneena, päätinpä tänäkin vuonna vilkaista taaksepäin millainen puutarhavuosi 2017 olikaan.

Tammikuu on aina jotenkin kiva kuukausi pakkasineen ja valoisemmiksi muuttuvine päivineen. Parasta, mutta työläintä puutarhassamme ovat vanhat isot puut. Niin kauniita, mutta kovin roskaavia. En niistä kuitenkaan luopuisi. Tämä juuri on vanhoissa pihoissa niin hyvä, että on myös näitä korkeita ja hienoja vanhoja puita.

Helmikuussa alkaa sielu herätä. Valoa ja energiaa alkaa virrata puutarhassa ja omassa elimistössä. Omassa pihassa ihmettelimme, miten saamme pensasaidasta koskaan tuuheaa ja tasaisesti kasvavaa, kun jänikset käyvät tekemässä itselleen kulkureittejä katkaisemalla oksat siistiin nippuun tietyissä paikoissa.

Maaliskuussa alkaa sisätiloissa jo vihertää. Pelakuut heräävät pikkuhiljaa keittiön ikkunalla ja tietysti tulppaaneja on oltava.

Huhtikuussa huoltoleikattiin vanhoja ”juopuneita” sireenipensaita, Niistä riitti oksia sisällekin tuomaan kevään tuntua.

Toukokuu on kevättöiden aikaa. Pidin pääsiäisen kyljessä vähän lomaa ja oikein sormet syyhyten odotin pääseväni pihatöihin. Sääolosuhteet vähän toivat takapakkia suunnitelmiini, mutta lopulta pääsin kuin pääsinkin harvoimaan.

Kesäkuussa hurahdin marketoihin. Tämä vaatimaton kesäkukka on pelargonioiden ohella tämän hetken suosikkini. Nämä marketat ilahduttivatkin meitä koko kesän oikein runsaalla kukinnalla.

Heinäkuussa saimme nauttia yllättävänkin runsaasta pitkästä kukinta-ajasta. Juhannusruusut kukkivat pitkälle heinäkuuhun, samoin monet muut pihan kasvit, jotka yleensä ovat kesäkuun kukkijoita. Kylmästä säästä oli näin jotakin iloakin.

Elokuussa päätimme, että jotain on saatava aikaiseksikin. Alapihan pation uusiminen tuli ajankohtaiseksi ja reunakiviprojekti viime kesältä sai jatkoa. Ja jatkuu ensi kesänäkin, niin paljon ei sentään jaksettu huhkia, että olisi valmista tullut.

Syyskuussa saatiin nauttia vielä pihakeleistä. Pääsimme nauttimaan alkukesällä tehdystä lankkupöydästä terassilla ja sen seuraksi hankituista tuoleista.

Lokakuussa piha oli värikkäimmillään. Villiviini ja aroniat loistivat kauniina ja saimme nauttia kauniista syksystä. Pelargonioille tekemäni kukkapenkki oli saanut kesän kuluessa patinaa pintaansa ja toimi edelleen lyhtyjen ja muiden kukkien kivana alustana.

Marraskuu on itselleni se vaikein kuukausi. Vaipuisin talviuneen jos se olisi mahdollista. Kevättä odotellessani siemailen lämmintä juotavaa ja hoivailen pelargonioita. Yritän pitää ne kolme pahinta kuukautta hengissä, jotta niistä riittäisi taas iloa seuraavalle keväälle ja kesälle.

Joulukuussa onneksi tuli hiukan lunta ja pakkasta. Puutarha muuttui taas kauniiksi ja pimeydestä tulikin kausivalojen ja jouluvalojen myötä kiva asia.

Tällaiset kuvat ja ajatukset vuoden 2017 puutarhavuodesta nousivat pintaan tällä kertaa. Kun selailin viime kesän kuvia, tuli innostuneen odottava fiilis ensi keväästä ja kesästä. Kiva päästä taas pihatöihin ja kukkia istuttamaan.

Tämän meidän puutarhan viime kesän kauneimman kukkijan myötä toivotan teille hyvää viikonloppua! Kevättä kohti mennään…

Year 2017 in our garden.  

Kategoria(t): Kasvit, Pihalla | Avainsanat: | 6 kommenttia

Uusi vanha kirjoituspöytä

Joulusta selvittyäni ja levättyäni väsymykset pois virkosin vielä tuunailuhommiin. Vuoden viime metreillä kunnostin Pikkuapulaiselle kirjoituspöydän.

Pöytä löytyi meidän omista romuista. Haeskelin jonkin aikaa Toristakin sopivaa pöytää, mutta onneksi keksin tämän ennen kuin tulin homanneeksi ylimääräistä tavaraa.

Hiontahommia

Tämä pöytä on osa isompaa kokonaisuutta. Kyseessä on vanha toimiston kulmapöytä ja tämä on se pienempi osa, joka työntyy isomman pöydän alle. Olen iloinen että hoksasin tämän matalamman osan soveltuvan lapsen käyttöön. Se on myös riittävän kapea meidän pieneen lapsen soppeen, mutta kuitenkin melko pitkä, joten pöytätilaa riittää.

Maalaushommia

Kyllä vanhat täyspuiset kalusteet ovat käteviä ja aikaa kestäviä. Ne voi aina kunnostaa uutta tarkoitusta varten. Tämä pöytä oli jo 90-luvulla maalattu valkoiseksi ja laatikot värikkäiksi. Maalia ja pintaa lukuunottamatta pöytä on hyvässä kunnossa. Mitä nyt pöytälevy vähän notkolla, mutta muuten.

Värikkäät laatikot

Hioin tämän jo kesällä ulkotallissa ja sitä hioessani pari ystävää kävi sitä ihmettelemässä. Heidän idea oli jättää värikkäät laatikot ennalleen. Samaa mieltä oli isäntä: ”Kyllä lapsella pitää muitakin värejä olla kuin mustaa!” Laatikot jäivät siis lego-palikoiden värisiksi. Omaan makuuni hiukan kirjava, mutta onhan tuo nyt aika kiva – sopii 5-vuotiaalle.

Varsinainen maalaaminen oli pikkujuttu telalla vedellen. Puolihimmeä musta kalustemaali on luottomaalini. Jäljestä tulee helposti kohtuullisen hyvää, eikä puolihimmeässä näy kaikki virheet niin hyvin kuin kiiltävässä.

Maalattu kirjoituspöytä

Kyllä siinä kelpaa Pikkuapulaisen opetella kirjoittamaan ja lukemaan – kunhan vain muulta touhuiltaan ja rakentelultaan malttaisi.

An old desk got a new color. This desk is a smaller part of a bigger corner desk and there for suitable for children. Little bit too colorful for me, but perfect for five year old.

Kategoria(t): Lapselle, Sisustus, Tuunausta, Vanhat tavarat | Avainsanat: | 4 kommenttia

Vuosi 2017 pakettiin

On aika paketoida Tuulentuvan vuosi 2017.  Kotoilua paljon, veneilyä pikkiriikkisen,  sisustusta omiksi tarpeiksi, mökkeilyä ja puutarhailuakin jonkin verran, remonttia aina vaan…

Sateenvarjojalava ilta-auringossa

 

Tilastoja

Vuonna 2017 kirjoitetuista postauksista luetuin on ollut ”Meillä on sohvapöytä!”  Tämä    tulee kyllä vanhojen postausten jälkeen vasta sijalla 11. – hmmm? Tänäkin vuonna suosituin postaus oli jo kauan, kauan sitten kirjoittamani tuumailuni pianon maalaamisesta. Jota en siis edelleenkään ole toteuttanut!

Meillä on sohvapöytä!

Blogiini on päädytty eniten hakusanoilla ”tuulentupa räsymatot”, ”tuulentupa”, ”hiekkalaatikko”, ”tuulentupa blogi”, ”liinavaatekaappi”.

Olkkarissa uusi matto

Tuulentuvan sivuille on surffattu viime vuoden aikana 56:sta eri maasta. Tämä on mielestäni aika merkittävä luku, kun ottaa huomioon, että blogini on kävijämäärältään pienehkö ja suomenkielinen. Suomen jälkeen eniten kävijöitä on ollut Yhdysvalloista, Ruotsista, Tanskasta, Saksasta ja Sveitsistä.

Koti

Vuonna 2017 sivuklikkauksia on ollut suurin piirtein saman verran kuin edellisenäkin vuonna,  kävijöitä sen sijaan on ollut huomattavasti enemmän. Ajan puutteen vuoksi en ole valitettavasti itse ehtinyt seurata muiden blogeja kuin pinnallisesti, Instagramissa sen sijaan ehtii nopsasti poiketa päivittäin.

Uudet pihakivet

 

Yllättäjät

Sininen väri sisustuksessa yllätti minut itsenikin. Enpä olisi vielä vuosi sitten uskonut, että sininen hiipii takaisin. Sävyt ovat ehkä toiset kuin vuosituhannen vaihteessa, mutta kuitenkin!

Veden värejä maljakoissa

Yllättäen olen kiintynyt omituiseen pihaamme aina vain enemmän ja enemmän. Viisi vuotta sitten olin jokseenkin turhautunut koko pihaan. Siitä on tultu aika pitkä matka. Onpa joku luokitellut blogini puutarhablogien joukkoonkin. Heh! Ehkäpä tämä saattaa jonain päivänä sinne päin kallistuakin.

Pääsiäinen 2017

Kotiin kantamani kärry kaatopaikalle menevästä kuormasta yllätti positiivisesti. Kunnon pesu ja kärry on sen jälkeen palvellut keittiössämme hienosti jääkaapin viereisenä laskutasona.

Tarjoilukärry

Yllättäen saimme kesällä tarmon puuskan ja tekaisimme mökille rantaan uuden terassin. Tästä on varmasti iloa tulevina kesinä paljon. Paikkaan paistaa nimittäin illan viimeiset auringonsäteet.

Uusi terassi rannassa

Yllättäen suostuin tekemään pari yhteistyöpostausta. Aika pitkään meni ennenkuin lähdin yhteistyökuvioihin mukaan. Yhteistyöstä Sukhimattojen ja Lamppuexpress.com:in kanssa jäi ihan hyvä maku. Blogi on minulle ennen kaikkea harrastus ja sellainen se tulee olemaan jatkossakin. Jos vastaan kuitenkin tulee mielenkiintoisia, minulle sopivia yhteistyökuvioita, saatan jopa tarttua niihin.

Onnelliset aamuvarpaat

 

Parhaat

Parasta sisustusrintamalla: Taimin ja Hilman uudet asut. Ehdottomasti. Petrolinsininen verhoilu toi Taimin ja Hilman tähän päivään, mutta 50-luvun henkeen sopivalla tavalla.

Nojatuolien uusi verhoilu

Parasta remonttirintamalla: Yläkerran remontti nytkähti taas liikkeelle. Olen jopa päässyt (tai joutunut) tekemään jo valintoja sisustustakin silmällä pitäen.

Pikkuapulainen on taitava kittaaja

Paras löytö: Tateka, valaisin olkkarin pimeimpään nurkkaan jaksaa ilahduttaa minua joka päivä.

Tateka

Paras tuunaus: Tein (ihan itse) pelakuille penkin etupihalle. Yksinkertainen idea ja helppo toteuttaa, mutta sitäkin suurempi hyöty ja silmän ilo, kun kukat saa johonkin nätisti ja pois maasta.

Kukkapenkki

Paras DIY: Isännän värkkäämä lankkupöytä takapihan terassille on ehdottomasti tämän vuoden paras DIY. Pöydästä oli paljon iloa kesällä ja siitä tuli juuri niin tyylikäs ja helppohoitoinen kuin etukäteen uumoilinkin. Mikä parasta se ei vie nyt talvella paljoakaan tilaa kellarissa, kun on seinän vierellä nojallaan.

Terassikalusteet

Pinterestin suosituin: Tämä kuva on viime vuoden aikana alkanut elää omaa elämäänsä Pinterestissä. Postaus tästä kuvasta on kylläkin julkaistu jo elokuussa 2015.

Instagramin tykätyin kuva vuonna 2017 oli pikaräpsy uusista verhoista. Kunnon kuvaa näistä ihanista verhoista ei blogiin ole vielä saanutkaan valon puutteen vuoksi otettua.

Verhot, Marimekon Veljekset

Parasta: Perhe. Pikkuapulaisen touhut, perheen kanssa veneilyt, mökkeilyt, puuhailut, ne yhteiset hetket ruokapöydän ääressä, iltasadut, hampaiden pesut…

Pilkillä

Pikkuapulainen, perhoshaavi ja puumaja

Kiitos kaikille teille kanssaelämisestä, vinkeistä, kommenteista ja tykkäyksistä. Menestystä ja onnea vuodelle 2018!

Todellinen tuulentupa - vai oliko se tuulitunneli?

Some statistics and memories from the year 2017. Thank you for coliving, comments and likes. Happy New Year 2018!

 

Kategoria(t): Elämää, Julkisivu, Pihalla, Remontti, Sisäremontti, Sisustus, Tuunausta | Avainsanat: , | 2 kommenttia

Täydellinen ajoitus

Viime viikolla arvuuttelin ehtsikö tämä amaryllis kukkia jouluksi. Ei voi kuin ihmetellä tämänkin kukan kasvuvoimaa. Kuudessa päivässä kukka kasvoi pituutta noin 20 senttimetriä ja toinen kukka aukesi kuin aukesikin jouluaatoksi. Molemmat kukat olivat auki joulupäiväksi ja tämä joulun ehdoton kuningatar oli siis täydellisesti ajallaan juhlapuvussaan.

Amarylliksen täydellinen ajoitus

Amaryllis on mielestäni kauneimpia joulukukkia. Vanha Jäärä kyllä instassa ennusteli katastrofia kun näillä on tapana kasvattaa vartta melkoisesti. Jäärän muistutuksesta ymmärsin sitoa tämän ajoissa kiinni. Tosin tiedän kokemuksesta, että amaryllis pärjää hyvin leikkokukkanakin tarvittaessa.

Tänä tapanina en päässytkään haravoimaan kuten esimerkiksi vuonna 2013. Sen sijaan lumitöitä riitti puoleksitoista tunniksi. Pikkupakkanen ja lumi maassa – täydellisen hyvä näin. Tänään ei lähdetä mihinkään! Katsotaan ehkä koko perheelle sopiva elokuva yhdessä ja rentoudutaan.

Rentoa tapaninpäivän iltaa teillekin!

Have a nice and relaxed Boxing day!

Kategoria(t): Kasvit, Keittiö, Sisustus | Avainsanat: , , | 2 kommenttia