No nyt kukkii!

Sanokaahan minulle, kuinka saa pelargonit kukkimaan aikaisemmin. Muistan, että olen aiemmin saanut ne sentään kukkimaan kesäkuun loppuun mennessä, mutta en tiedä tai muista mitä teen nyt eri tavalla.

Mårbacka

Silmäteräni kukkivat aina vain myöhemmin ja myöhemmin – tai ainakin se tuntuu siltä. Viime kesänä ensimmäiset kukat ilmestyivät heinäkuun lopulla. Tänä vuonna meni elokuun puolelle ennen kuin kunnon kukinta alkoi.

Kukkapenkki

Ohjeita tuntuu olevan niin paljon kuin neuvojiakin. Viime vuonna laitoin ohjeen mukaan pienen kasan lannoitetta kukkaruukkuun juuripaakun viereen varastolannoitteeksi. Ei auttanut, pelakuut kukkivat vasta heinäkuun lopulla.

Patio ja pieni pergola

Tänä keväänä lueskelin ja kyselin taas ohjeita. Ei lannoitusta ennen kuin ensimmäiset nuput ilmestyvät. Mutta mitä jos nuppuja ei ilmestykään? Aloitin sitten lannoittamisen touko-kesäkuun vaihteessa. Aurinkoa ja Nekoa, sanoi tuttavani, sen pitäisi riittää. Sekö se sitten lopulta oli, mutta nyt todella kukkii. Meillä pihassa alkaa pikkuhiljaa syksy jo näkyä ja tämän syksyn kukat ovat nyt sitten tässä. Pelargonioiden iloitteilu on alkanut.

Hento vaaleanpunainen

Eniten pidän tuosta melkein valkoisesta Mårbackasta. Hento vaaleanpunainen on kaunis väri, jota on vaikea vangita valokuvaan. Kukkapenkkinä toimii tänä kesänä vanha, todella paljon elämää nähnyt pitkä penkki. Penkki nostettiin patiolle vanhalta terassilta uuden rakentamisen ajaksi ja tuohon se jäi. Ja siinähän on pelakuiden hyvä olla.

Pelargonipenkki

Keittiön ikkunan alla on muutama keväällä multaan tökkäämäni pistokas ja nekin ovat innostuneet kukkimaan. Hauska nähdä, että pistokkaat, mitkä tuohon ikkunan alle keväällä laitoin, ovat kaikki sattumalta samaa väriä. Pistokasvaiheessa kun ei millään muista, mikä on mikäkin laji tai väri. Itse asiassa, en edes muistanut, että minulla on noin paljon tuota tummempaa vaaleanpunaista.

Pelargonit ikkunan alla

Valkoinen pelargoniani on vaikeampi saada säilymään talven yli, mutta tämä portailla kukkiva yksilö on jo useamman vuoden vanha.

Valkoinen pelargoni

Jotta onnistuisin ensi kesänä hiukan paremmin, hyvät neuvot ovat tarpeen. Voipi olla, että en leikannut näitä tarpeeksi. En muista enää mitä multaa käytin istuttaessa, mutta kesäkukkamultaa se ei tainnut olla – ensi kesänä sitä sitten. Mitä muuta?

I’m having difficulty to get my pelargonium to bloom earlier. I used to get them to bloom already at the end of June and I cannot remember what I was doing differently from now. Now my pelargonium are blooming at the end of July or beginning of August. Needing some advice!

Kategoria(t): Kasvit, Pihalla, Vanhat tavarat | Avainsanat: , , | Yksi kommentti

Kenkäkaappi

Ikean kenkäkaappi kesti meidän käytössä seitsemän vuotta. Sitten se yhtäkkiä ritsahti. Ensin lähti viilut kannesta, sitten pettivät laatikoiden rakenteet – liikaa kenkiä painona. Tilalle oli saatava jotain saman kokoista, ettei menisi tapetointihommiksi. Ei silti, tapettikin pitäisi uusia, mutta ei juuri nyt.

Elokuun valkoiset kukat

Halusin siis uudeksi kenkäkaapiksi leveydeltään ja korkeudeltaan saman kokoisen kaapin kuin vanha. Lisäksi toiveena oli ylälaatikot avaimille ja muille tarpeellisille eteisessä säilytettäville tilpehööreille. Olen roikkunut Tori.fi sivustolla kaapin toivossa jo useamman kuukauden. Rikkinäinen kenkäkaappi eteisessä alkoi jo ottaa kunnolla pannuun.

Kunnes yhtenä päivänä siellä sitten oli kuin olikin juuri sellainen kaappi, kuin olin ajatellut. Bonuksena vielä peräti neljä ylälaatikkoa. Hieraisin silmiäni, voiko olla totta, että leveys ja korkeus ovat todellakin samat kuin vanhassa. Haimme kaapin siltä istumalta kotiin.

Uutta ilmettä eteiseen

Seuraavan kuukauden se odotteli kellarissa päätöstäni, että maalatako vai ei. Onneksi ystäväni huomasi kysyä minulta, että eikö sitä voisi jättää ihan vain noin. Kiitos siitä @talokivinen, näinhän tämän kuuluukin olla.

Kyselin Instagramissa neuvoja, miten se kannattaisi käsitellä ja kaikki suosittelivat puuöljyä tai teak-öljyä (vai onko sama asia?). Kysyin kuitenkin asiantuntijatuttavaltakin ja hän suositteli puuvahaa. Jos haluaisin joskus maalata kaapin, sen työstö ehkä voisi olla siten helpompaa. Kävin ostamassa vahan ja testasin sitä laatikon sisäpintaan. Mitään eroa en pinnassa huomaa, mutta vaha haisee niin pahalta, että ehkäpä jätän tämän kokeilun tähän.

Hyllypaperia vanhaan kaappiin

En malttanut olla kantamatta kaappia paikoilleen ja laitoin hyllypaperitkin. Öljyäminen saa nyt odottaa parempaa aikaa. Sen aion kuitenkin tehdä ennemmin tai myöhemmin, ihan vaikka sitten kokemuksen kartuttamiseksi, jos ei muuta.

Hyllypaperit olen hamstrannut muutama vuosi sitten Clas Ohlsonilta kun paperoin keittiön vanhaa kaappia. Hyllypaperia oli niin vaikea löytää mistään, että kun sitä vihdoin löysin, ostin varmuuden vuoksi varastoonkin.

Kätevät laatikot

Sen verran oli kaappia tuhottava, että isäntä porasi reiät takakanteen. Kuusi reikää, joka hyllytason kohdalle yksi. Ei tätä voi kenkäkaappina pitää, jollei ilma pääse sisällä kiertämään. Arki ja käytäntö näyttää sitten, kiertääkö ilma tarpeeksi.

Eteisen kenkäkaappi

Kaapissa oli vanhat vetimet, jotka otin pois. En tiedä olivatko alkuperäiset vai ei, mutta rumat ne olivat. Arvatkaapas mistä uudet ovat? Irrotin ne rikkinäisestä Ikean kaapista. En tiedä ovatko lopulliset, mutta välttävät nyt toistaiseksi, kunnes löydän jotain parempaa.

Liinavaatekaapista kenkäkaappi

Eteisestä tuli kaapin kanssa aika kiva – tai ainakin saatiin vaihtelua – mutta pimeni entisestään. Siitä syystä haeskelenkin vaaleita, kivoja juttuja tuohon kaapin päälle seinälle. Esimerkiksi grafiikkaa, julisteita, vanhoja peilejä tai jotain. Katsotaan mihin päädyn. Ehkäpä tuon siihen myös lampun tai valosarjan tuomaan lisävaloa. Lisäksi kuulisin mielelläni hyviä ehdotuksia tuon uuden sähkökaapin naamioimiseksi. Valkoinen laatikko nurkassa ei nyt oikein inspiroi.

My new old closet for shoes. I was lucky to find exactly the same size closet than we had before. The old one was broken, it could not carry too many shoes. This is perfect!

Kategoria(t): Hankintoja, Sisustus, Vanhat tavarat | Avainsanat: , , | 8 kommenttia

Helpoin kesäkukka

Nykyään arvostan aina vain enemmän asioita, jotka ovat vaivattomia ja helppoja. Säät tuntuvat muuttuvan enemmän ja enemmän ääriasentoihin. Hellettä ja myrskyjä piisaa. Vaikka rakastankin puuhastella kukkieni kanssa, en millään viitsisi siirrellä niitä kaatosateilta turvaan tai varjoisempiin paikkoihin liialliselta paahteelta.

Maisemabegonia

Vaikka tämä ei ole kesäkukista minun suosikki numero yksi, silti minulla on sitä pihassa joka vuosi. Kesäbegoniaa eli annasilmää pitää olla. Jos muut kukat näivettyvät, tämä ei petä koskaan. Se on toistaiseksi ainoa löytämäni kesäkukka, joka kestää säätä kuin säätä erinomaisesti. Sitä ei tarvitse siirrellä myrskyillä eikä helteillä – ei suojaan, eikä varjoon. Oli keli mikä tahansa, begonia sen kun kukkii tyytyväisenä.

Kesäbgonia

Pidän erityisesti valkoisista, tummalehtistä begonioista ja istuttelen niitä  sinne, missä täydennystä tarvitaan. Tänä vuonna sitä on esimerkiksi kottikärryissä mansikan ja yrttien seurana.

Begonia on säänkestävä

Aiemmin en ole tajunnut, että on olemassa myös suurempi ja näyttävämpi maisemabegonia. Puutarhuri sitä minulle kesäkuun lopulla esitteli ja nappasin viimeiset kaksi itselleni.

Maisemabegoniaa terassin kulmalla

Tuossa terassin kulmalla se on ollut koko kesän, eikä hätkähdä mistään ja on kukkinut kauniisti koko ajan – ei ole ollut myöskään moksiskaan pienestä kuivumisesta.

Kastelutouhuja

Maisema- ja kesäbegonia ovat ehdottomasti helpoimmat kesäkukat mitä tiedän. Suosittelen lämpimästi.

Easiest summer flowers that I know. I always have some Begonias in the garden. When other flowers suffer because of rain or too much sun, Begonias are only blooming nicely the whole summer. Very easy to take care of.

 

Kategoria(t): Elämää, Kasvit, Pihalla | Avainsanat: , , , | 2 kommenttia

Joutoalueesta suosikkinurkkaus

Huomasin blogin tilastoista, että joku on viime viikolla klikkaillut useampaan kertaan vanhaa kuvaa, jolle olin antanut nimen ”Pihan häpeäpilkku”. Kävin itsekin lukaisemassa vanhan postauksen, mistä kuva on peräisin. Vuodelta 2015,  ”Juopuneet pensaat”.  Olipa hauska muistella menneitä! Pystyin toteamaan, että on tuokin nurkkaus hiukan kohentunut lähtötilanteeseen verrattuna. Hitaasti, mutta puutarhailu ei olekaan hätäisen naisen hommaa!

Joutoalueesta kukkapenkki ja patio

Meidän etupihalla, taloa vastapäätä, oli alun alkaen joutoalue, missä oli vain oja, syreenipuskat ja pieni kaistale nurmikkoa. Sanottakoon, että piha ei ollut mikään kaunistus keittiön ikkunasta katsottaessa. Tässä ainoat kuvat, jotka alkuperäistilanteesta löysin – isäntä ja ukki siinä istuvat talonmaalaustauolla ja Pikkuapulainenkin näyttää olevan vielä oikeasti pieni.

Lähtötilanne

Lähtötilanne

Vielä kaameampi tilanne oli viemäriremontin jälkeen, kun oja täytettiin ja syreenipuskat istutettiin uudelleen.

Mitähän tähän laittaisi?

Epätoivoinen kulma

Aluksi istutin viemäriremontin yhteydessä myllättyjen syreenipuskien eteen lisää syreenipensaita ja lamoherukkaa. Lisäksi laitoin siihen pikkusydäntä ja kuunliljaa, joille en keksinyt paikkaa muualtakaan. Aikani tuumailtuani, tulin siihen tulokseen, että alue on liian suuri pelkästään kukkapenkiksi. Lisäksi huomasin, että illan viimeiset auringonsäteet osuvat juuri tuohon ryteikköön. Kuinka mukava siinä olisikaan kesäisin juoda iltateet auringon laskiessa. Tuumasta toimeen. Isäntäkin innostui ajatuksesta – onneksi! Kaivoin siis jo istuttamani pensaat ylös ja isäntä alkoi kaivaa patiolle paikkaa.

Ensimmäiset istutukset

Nyt on parempi. Suosikkinäkymiäni on juuri tuo samainen joutoalue ja siihen rakentamamme patio. Patio on ollut paras keksintöni tässä pihassa tähän asti. Hellekesinä se on ollut hyvä aamukahvipaikka puolivarjossa. Vahvistuneet syreenit luovat suojaa myös tielle päin. Patiolle on kiva kipaista suoraan keittiöstä syömään jälkiruokajäätelöt tai muuten vain istua lehteä lukemassa. Patio on sen verran puiden katveessa, että kesäkukat, syyslyhdyt ja sen sellaiset ovat kivasti sateiden suojassa ja niitä voi ihailla itsekin keittiön ikkunoista.

Etupihan patio

Lamoherukka oli virhevalinta kukkapenkkiin alun alkaenkin. Se levisi siinä melko hallitsemattomasti ja näytti pelkästään rikkaruoholta. Siinä ei myöskään ollut sellaista syysväritystä, mitä olin kuvitellut. Kokonaisuus kaipasi myös vähän jotain korkeampaa kuin lamoherukka, mutta matalampaa kuin syreenipensaat.

Alppiruusu

Nyt, kaikkien sattumusten ja pähkäilyjen päätteeksi, pihan reunalla kasvaa kirjavalehtistä kuunlilja ja pikkusydäntä, kahta eri lajiketta alppiruusua, pallohortensiaa, valkoista verikurjenpolvea, posliinirikkoa ja tunturipoimulehteä reunalla.

Kuunlilja ja pikkusydän

Penkki on rakentunut vaiheittain ja sen valmistumiseen on mennyt lähes viisi vuotta.

Posliinirikko

Siirsin alppiruusut pois terassiremontin alta ja ne sopivatkin tuohon just hyvin. Äidiltäni sain posliinirikkoa ja sillekään en hädissäni keksinyt muuta paikkaa kuin missä sitä nyt pation reunalla on. Ainoa harkittu juttu on valkoinen verikurjenpolvi. Se onkin aivan ihana kukkiessaan lähes koko kesän runsaana.

Valkoinen verikurjenpolvi edustalla

Viimeisin lisäys on tunturipoimulehti, johon viime kesänä ihastuin ja hankin sitä hetken mielijohteesta. Tunturipoimulehti on niin vaatimattoman kaunis ja toivottavasti leviää peittämään reunat.

Tunturipoimulehti

Vaikka tämä onkin pitkälti sattuman sanelema kukkapenkki, olen siihen tällä hetkellä kokolailla tyytyväinen. Se miellyttää omaa silmääni ja kukkapenkissä on koko kesän ajan jotain kukkivaa.

Vehreää

Aamukahvipaikka

Our front yard before and after. I just love the patio that we’ve  built. It is in the spot that had no purpose before.

Kategoria(t): Kasvit, Pihalla | Avainsanat: , , , , , , , , | 4 kommenttia

Suklaakosmos

Niinhän siinä kävi, että työkiireiltäni en pystynyt keskittymään kesäkukkien hankintaan silloin kun se oli ajankohtaista. Kun lopulta pääsin puutarhoille ja myymälöihin, en löytänyt enää mitään, mitä olisin halunnut.

Suklaakosmos ilta-auringossa

Paikallinen puutarhuri naureskeli minulle kun kyselin, että missä marketat ovat? Ja missä kosmoskukat? Eipä löytynyt vaaleaa riippapelargoniaakaan. Puutarhuri manaili, että vuodet ovat erilaisia, ja jossain julkaisussa on täytynyt olla juttu marketoista ja kosmoskukista kun hyllyt ammottavat tyhjyyttään. Hmm… taisinpa itsekin niitä täällä blogissa jo edelliskesänä hehkuttaa, samoin viime kesänä – ainakin kuvina.

Kaunis

No, kaappasin hädissäni edes jotain mukaani, mutta niistäkin riippapelargonian oksat katkesivat tuulessa ja lumihiutale ei oikein taida menestyä keittiön ikkunoiden alla. Päätin olla välittämättä, onhan minulla hyvinvoivia, talven yli säilyneitä pelargonioita vaikka kuinka paljon. Paitsi, että ne eivät kuki. Vielä.

Suklaakosmos isossa ruukussa

Toisaalta, joskus on hyvä, että ei voikaan tehdä asioita niin kuin aina ennenkin on tehnyt. Tulin tehneeksi vähän erilaisia istutuksia – kaikkea mitä pihasta jo löytyi valmiina ja viime hetken löydöksenä tätä ihanaa suklaakosmosta.  Suklaakosmokset odottivat selvästikin minua taimistolla, johon teimme vielä heinäkuun alussa kesälomapyrähdyksen siskoni kanssa. Olen valkoisten kukkien ystävä, mutta suklaakosmos vei sydämeni kertaheitolla.

Suklaakosmosta oven pielessä

Olen myös vaatimattomien kukkien ystävä. Kukkien, joita pitää tarkastella lähemmin huomatakseen niiden kauneuden. Suklaakosmoksen syvän punainen väri, jossakin valossa jopa lähes musta, on todellakin kaunis ja erityinen. Kukka tuoksuu vaimeasti suklaalle.

Tumma, lähes musta, kukka

Luin jostakin, että suklaakomoksen voi yrittää talvettaa juuripaakkuna. Meillä ei ole siihen ihanteellista viileää kellaritilaa, mutta aion ehdottomasti yrittää.

Uudet terrakottaruukut

Olin ensin ajatellut istuttaa kosmokset kukkapenkkiin täyttämään tyhjää kohtaa. Ostin taimistolta myös kaksi isoa terrakottaruukkua ensi kesää varten portaiden vierelle. Kotiuduttuani ostosreissulta laitoin kosmokset odottamaan istutusta toiseen ruukuista. Kukat näyttivät siinä niin kivalta, että istutin ne sitten niihin.

Ilta-auringossa

Ei ehkä ihan tavanomaisin kukkaistutus – pelkkää suklaakosmosta isoissa ruukuissa – mutta itse olen aivan myyty. Nämä ovat ihanat!

My new favourite summer flower. Chocolate cosmos. Isn’t it beautiful!

Kategoria(t): Hankintoja, Julkisivu, Kasvit, Pihalla | Avainsanat: , | 2 kommenttia