Varovasti happea

Joulu tuli ja meni. Ja minä olen edelleen sairaana. Kylläpä onkin sisukas tauti. Käytännössä olen ollut nyt jo 2½ viikkoa puolikuntoinen. Mielestäni tässä on ollut kaksi eri tautia. Tämä nyt päällä oleva alkoi puoltoista viikkoa sitten aivan yhtäkkiä, varoittamatta. Sinnittelin jouluun asti, mutta kun tauti vaan paheni, niin raahauduin jouluaattona päivystykseen: silmätulehdus, poskiontelon tulehdus, hengitystien infektio, pahentunut astma…  Haettiin sitten kaupungista pino lääkepurkkeja ja jatkettiin joulun viettoa.

Kylän raitilla iltahämärissä

Vieläkään en ole saanut yhtään yötä nukuttua viikkoon. Peilistä näen yhtä hehkeän naisihmisen, kuin millainen on olokin. Kuluuhan se loma tietysti näinkin, mutta  saisi kyllä tämä poteminen jo riittää. Tänään kävin vähän varovasti haukkaamassa happea kylän raitilla. Huomenna takuuvarmasti aion uskaltautua pojan kanssa pulkkamäkeen upouutta rattikelkkaa testaamaan. Tai olisi syytä jaksaa pojan kanssa, jotta isäntä pääsisi jatkamaan yläkerran remonttia.

Iltahämärissä kävelyllä

Remontti jatkuu siis yläkerrassa. Senkin kanssa on vähän vedetty happea. Meidän pieni pintaremontti muuttui tietysti jo alkuvaiheessa vähän isommaksi (kun isäntä sai päähänsä, että katolle tehdään kaavelit), mutta kyllä pintaremontin käsite on tässä matkan varrella tosiaankin hiukan muuttunut. Pojan huoneen kattoa tehdään nyt kolmatta kertaa. Ensimmäiset levytykset tehtiin aikoja sitten ja kun aika kului tulimmekin siihen tulokseen, että katto tarvitsee paneelit. No, isäntä päätti nostaa kattoa viitisen senttiä ja oikaista sitä samalla. Näin tekikin ja steppasi sen jälkeen hermostuksissaan ympäri huushollia, kun ei ollut lopputulokseen tyytyväinen. Parissa tunnissa he sitten appiukon kanssa repivät taas kaiken alas ja katto tehdäänkin vielä kerran uusiksi. Nostetaan lisää…

Katto uudelleen auki

Mitäköhän tämän kanssa tekisi?

Eteläkaaveli

Scenery from the short walk today. And difficulties of deciding what to do with the roof upstairs.

Tietoja Saara

Äiti, vaimo ja siivoushullu kirjaa omaksi ilokseen muistiin 50-luvun puutalon mittavaa remonttia ja muutosta. Mukana sisustusta, tuunausta ja pelargonioiden parissa hääräilyä.
Kategoria(t): Pihalla, Remontti, Sisäremontti Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s