Paras tapa

Vuosien varrella meillä on tullut tavaksi viettää vappupäivää mökillä. Kaikessa hiljaisuudessa, mahdollisimman kaukana kaikesta hälinästä. Samalla lasketaan laituri ja syödään helppoa vappuruokaa nuotiolla.

Vappukrääsää

Sen verran kuitenkin vappuaattona piipahdettiin kylillä, että käytiin Pikkuapulaisen tanssitunnilla, torilla ja Uittotunnelin kahvilassa. Pitäähän sitä lapsella vähän vappukrääsääkin olla, joten ostettiin torilta nostalginen vappuhuiska. Myymässä ollut mummo kertoi tehneensä käsin näitä huiskia n. 7000 kappaletta (!) vapuksi myyntiin. Esitteli vielä kipeytynyttä rannettaankin. Muistelisin, että äitini säilytti vappuhuiskat aina seuraavaan vuoteen, joten meillä siskoni kanssa oli joka vuosi samat huiskat. Kuinkakohan monta vuotta mentiin samoilla huiskilla? Hämärästi muistaisin, että omani oli punainen… On vähän ajat niistä muuttuneet.

Vapun menopeli

Uittotunnelin kahvilassa syötiin ihan parhaat lohihampurilaiset ja lähtyt. Ja Pikkuapulainen sai viskoa kiviä Näsijärveen. Tässähän tätä vapputohinaa sitten jo olikin meidän tarpeiksi.

Puksun (=mönkijä) tarakalla oleva ilmapallo on huomattavasti kivempi, kuin se minkä toin Pikkuapulaiselle perjantaina. Ostin hyväntekeväisyystempauksesta sellaisen nykyaikaisen vappupallon vappuyllätykseksi. Valitsin hienon helikopterin, minkä ajattelin miellyttävän pientä poikaa. Siinä se keikkui päivän työhuoneessani, kunnes iltapäivällä yhtäkkiä huomasin, että sen kyljessä oli ohjuksen kuvat ja aseen piippu etukeulassa. Mitä ihmettä!! Voidaanko tuollaisiakin vappupalloja tehdä?! LAPSILLE! No, minä en sellaista tuliasita kotiin aikonut viedä ja marssin vaihtamaan pallon. Jäljellä oli enää jämät, joten sain sellaisen, kammottavan vappuhärpäkkeen, moottoripyörän kuvatuksen. Parempi sekin kuin ohjukset. Kuin ihmeen kaupalla Pikkuapulainen on ollut kuitenkin moottoripyörästään onnellinen, joten olen sitten kai minäkin. En kyllä viitsinyt siitä kuvatuksesta edes kuvaa ottaa.

Huvimaja mökillä

Vappupäiväksi siis suunnattiin perinteisesti mökille. Treffit ystäväperheen kanssa nuotiolounaalla olivat ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin hälinä kaupungilla. Mikäs sen parempaa kuin kuunnella lintujen laulua hiljaisuudessa, antaa lasten temuta ja paistatella itse päivää.

Sinivuokot

Sinivuokot liiterin kulmalla

Ihana kevät

Mieli virkeänä huomenna töihin. Hyvää työviikkoa teillekin!

Celebrating the first of May. Mostly in summergottage, enjoying the silence and sun. 

 

Tietoja Saara

Äiti, vaimo ja siivoushullu kirjaa omaksi ilokseen muistiin 50-luvun puutalon mittavaa remonttia ja muutosta. Mukana sisustusta, tuunausta ja pelargonioiden parissa hääräilyä.
Kategoria(t): Lapselle, Mökillä, Pihalla Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

7 vastausta artikkeliin: Paras tapa

  1. Mukava vappu teillä ja mukava, että sait pallon vaihdettua. Enpä olisi uskonut, että vappupalloissa tuollaisia olisi ollut.

    Ihanaa alkanutta aurinkoista toukokuuta. 🙂

    Liked by 1 henkilö

  2. Mulla oli kans lapsena sama vappuhuiska vuodesta toiseen! Hah, tää on niin niitä ”ennen hiihdettiin kouluun kesät talvet” -juttuja 😀

    Mutta aseistettu vappupallo, huh! Ei ollenkaan kiva. Hyvä, että sait sen vaihdettua. Mä kyllä sikäli tykkään noista foliopalloista, että ne kestää todella pitkään (about juhannukseen asti) toisin kuin kumipallot.

    Liked by 1 henkilö

    • Saara sanoo:

      No tämä moottoripyöräpallo (miksiköhän noita sanotaan palloiksi – eivät ole pallon muotoa nähneetkään) ei kyllä kestä juhannukseen asti. Tavalliset ilmapallot ovat meillä paremmassa hapessa kuin moottoripyörä, joka on tyhjentynyt yllättävän nopeasti.
      Tällainen vapputarina tällä kertaa.
      Tuossa pohdin, että pakkaisinko tuon vappuhuiskan talteen ensi vuotta varten 🙂 Jotenkin tutuu tuhlaukselta sitä poiskaan heittää. Taidan laittaa talteen. On sitten pojalla muisteltavaa aikuisena kuinka äiti kaivoi joka vuosi saman huiskan esiin…

      Tykkää

  3. Karoliina sanoo:

    Ihanat vappukuvat, ja kuulostipa aika mukavan rennolta vapun viettokin. Ihan äskettäin mietin noita vappuhuiskia, joita myös mulla ja siskollani oli lapsuudessa. En ole aikoihin nähnyt moisia missään. Ensi vapuksi voisin ostaa ne lapsille ihan nostalgiasyistä, jos sellaiset löydän. 🙂

    Tykkää

    • Saara sanoo:

      Hei Karoliina! Jostain syystä kommenttisi li jäänyt pimentoon ja vasta tuolta blogin hallintapuolelta sen löysin.

      Nostalgiafiilksissä mekin vappuhuiska ostettiin. Ja pakkasin ensi vuotta varten talteen 🙂

      Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s