Melkein mustikkamuffinssit

Olen toivoton tunari keittiössä. Tai ehkä en ihan toivoton, mutta mielenkiintoa leipomiseen ja kokkailuun saa kyllä hakea. Joskus, tosi harvoin, saatan saada inspiraation leipoa tai kokata vähän paremmin. Inspiraatio tulee yleensä silloin, kun käytettävissä on tavallista enemmän aikaa. Tarvitsen aina ohjeen. Teen jauhelihasopankin reseptin kanssa. Ja kiireessä menen vain paniikkiin ja saan hepulin, jos aikaa ei jääkään keittiön siistimiselle ja pöydän kattamiselle.

Viikolla minulle tuli ystäviä kylään ja jotain tarjottavaa oli saatava pöytään. Minulla olisi koko päivä aikaa laittaa kaikki kuntoon. Vähän kyllä hidasta puuhaa kyynärsauvojen kanssa, mutta muuten aikaa oli runsaasti ja olin hyvällä päällä, melkein aloin innolla leipomishommiin.

Valmiista pakastepohjasta tehdyn ja onnistuneen sieni-pekonipiirakan jälkeen siirryin makeisiin. Idioottivarma, useampaan kertaan testattu, maailman helpoimpien mustikkamuffinien resepti siis auki läppäriltä ja toimeen.

Valmiina muffinssien tekoon

Mutta mutta! Minulla ei ollutkaan yläkerrassa mustikoita. Kellarin pakastimelle en keppien kanssa aikonut lähteä, joten suunnitelmiin tuli muutos. Voisi kai nämä mustikkamuffinssit tehdä vadelmistakin. Ohje on onneksi niin helppo, että ei kun aineet sekaisin ja muffinssit uuniin.

Aineita sekoittaessani vähän ihmettelin että mitenkäs nämä jauhot nyt niin karkean oloisia ovat. Heräsi epäilys ja kävin tarkistamassa. Kyllä. Olin laittanut kulhoon vehnäjauhojen sijaan sämpyläjauhoja. En aikonut kuitenkaan heittää taikinaa menemään vaan vähän nokeutin taikinaa maidolla ja kääntelin vadelmat joukkoon – ja laitoin sormet ristiin. Ystävilläni ei ole leipomistaidoistani mitään harhakäsityksiä, joten joko muffnssit ovat syötäviä, tai sitten saisimme kunnon naurut.

Arveluttava taikina

Yllättäen tuoreet ”mustikkamuffinssit” olivat itse asiassa oikein hyviä, hiukan rapea pinta ja täyteläinen sisus. Niitä on pitkin viikkoa tarjoiltu meillä poikenneille muillekin vieraille. Kukaan ei ole vielä toistaiseksi jättänyt niitä lautaselle syömättä.

Valmista

Hyvää on!

Palaa mieleeni toinenkin kömmähdykseni parin vuoden takaa, jolloin tein synttärivieraille feta-tomaattipiirakkaa. Valmistaikinapohjalla mentiin silloinkin. Kahvipöydässä sitten maistaessani piirakkaa vieraiden kanssa totesin, että hyvänen aika, olen käyttänyt makeaa piirakkapohjaa! Huvittuneet vieraat kyllä olivat kohteliaita ja itsekin vähän olin sitä mieltä, että itse asiassa yhdistelmä ”makea pohja ja suolainen piirakka” toimi yllättävän hyvin. Voisin jopa suositella sitä muillekin kokeiltavaksi 🙂

Makoisaa loppuviikkoa!

Ps. Kumpi on oikein muffinssit vai muffinit?

Some baking this week. 

Tietoja Saara

Äiti, vaimo ja siivoushullu kirjaa omaksi ilokseen muistiin 50-luvun puutalon mittavaa remonttia ja muutosta. Mukana sisustusta, tuunausta ja pelargonioiden parissa hääräilyä.
Kategoria(t): Astiat, Keittiö Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

10 vastausta artikkeliin: Melkein mustikkamuffinssit

  1. Karoliina sanoo:

    Heh, mä olen ihan samansorttinen ruuanlaittaja ja leipoja. 😀 Ei ihan kamalasti nappaa ne puuhat. Kerran tuli maustettua jauheliha vahingossa kanelilla. Makaronilaatikko tuli silti syötyä. Suomen kielen perussanakirja muuten suosittelee muotoa muffini. 🙂

    Liked by 1 henkilö

    • Saara sanoo:

      Juu, ei nappaa ei. Meillä kans onneksi miesväki on tottunut syömään vähän vaatimattomampiakin aterioita. Ovat vähään tyytyväistä sorttia 🙂
      Varmaan ihan mielenkiintoinen kanelimakaronilaatikko 🙂 Maistuiko joulupuurolta vai korvapuustilta?

      Tykkää

  2. Onni onnettomuudessa, ilmeisen hyviä kuitenkin olivat! 🙂 Kuulostaa kyllä jotenkin tutulta, leipominen ei kuulu minunkaan vahvuusalueisiin ja siinä sattuu usein kömmähdyksiä… 🙂 Kivat kuvat!

    Liked by 1 henkilö

    • Saara sanoo:

      Itse asiassa kömmähdyksiä minulle ei ihan kauhean usein loppujen lopuksi satu. Kun seuraan aina systemaattisesti reseptin ohjeita. Nykyään vaan ohjeet ovat kovasti paljon suurpiirteisiä – ei tajuta, että oikeasti on meitä joille täytyy todella vääntää rautalangasta.

      Liked by 1 henkilö

  3. Ihanaa kun kaikki ei olekaan täydellisiä keittiöhengettäriä! Mä oon aina väittänyt, että mä oon ainoa ihminen, joka tekee pannukakun reseptiä tarkasti lukien, mutta sä saatat olla toinen 😉 Varmasti olivat hyviä muffin(ss)eja, kunhan taikinassa on sokeria ja rasvaa, niin nam!
    En tiedä mitä kielitoimisto sanoisi tuohon muffinssi/muffini asiaan, mutta musta on hassua, että useat vierasperäiset sanat tuppaavat tupsahtamaan suomeen monikkomuodossa kuten muffinssi, pinssi ja panini. Miksiköhän? Mä sanon kyllä muffinssi. Yritän aina sanoa panino, mutta mua katsotaan kahvilassa oudosti jos pyydän paninon enkä paninia.

    Liked by 1 henkilö

    • Saara sanoo:

      Vai vielä keittiöhengetär 🙂 Viihdyn kyllä keittiössä, kun vaan ei tarvitse kokata – tekisikö se minusta hengettären?
      Kyllä, teen myös pannukakun reseptistä. Onneksi minulla on äitini 80-luvulla ostama Kotiruoka-kirja, josta löytyy myös pannukakun resepti.
      Muffin(ss)it olivat hyviä. Käytän aina voita, silloin harvoin kun leivon.
      Itse asiassa taisin tietää, että oikeampi termi on ”muffini”, mutta kun olen tottunut puhumaan ”muffinsseista”, niin minkäs voit.
      Panino??

      Tykkää

  4. Ohjeen kanssa tekeminen on aina nopeampaa. Tykkään kyllä säveltääkin, mutta kyllä ohje leipomisessa on tärkeä, ainakin jos haluaa tasalaatuista ja toisenkin kerran samanlaisia.

    Sämpyläjauhot muuten taipuvat yllättävän moneen. Teen itse asiassa monesti leivonnaisia joihinkin muihin kuin valkoisiin vehnäjauhoihin. Hyvin toimii. Muffineissakin. 🙂

    Liked by 1 henkilö

    • Saara sanoo:

      Ai, olen aina luullut, että olen sen vuoksi hidas, kun tavaan ohjeita. No, hyvä tietää, että voisin olla vieläkin hitaampi 🙂
      Taidanpa käyttää sämpyläjauhoja toistekin.

      Liked by 1 henkilö

  5. Milla sanoo:

    Onneksi kaikki eivät ole kinuskikissoja! Sämpyläjauhot antoivat muffinseihin ehkä lisää makua, ja näköjään maistuivat! Itse tykkään leipoa paljonkin, mutta yleisimmin leipää tai jotain todella supervarmaa kuten pullaa. Nämä muffinssit vaikuttavat kyllä hyviltä, ehkä pitäisi kokeilla?

    Liked by 1 henkilö

    • Saara sanoo:

      En todellakaan mikään kinuskikissa! Paremminkin Karvinen, tykkään hyvästä ruuasta, mutta sen tekeminen on työn takana.
      Kokeile vaan! Ohje on helppo jopa minulle. Sämpyläjauhoja ei tarvitse ehkä laittaa ihan niin paljoa kuin vehnäjauhoja.

      Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s