Uusi vanha kirjoituspöytä

Joulusta selvittyäni ja levättyäni väsymykset pois virkosin vielä tuunailuhommiin. Vuoden viime metreillä kunnostin Pikkuapulaiselle kirjoituspöydän.

Pöytä löytyi meidän omista romuista. Haeskelin jonkin aikaa Toristakin sopivaa pöytää, mutta onneksi keksin tämän ennen kuin tulin homanneeksi ylimääräistä tavaraa.

Tämä pöytä on osa isompaa kokonaisuutta. Kyseessä on vanha toimiston kulmapöytä ja tämä on se pienempi osa, joka työntyy isomman pöydän alle. Olen iloinen että hoksasin tämän matalamman osan soveltuvan lapsen käyttöön. Se on myös riittävän kapea meidän pieneen lapsen soppeen, mutta kuitenkin melko pitkä, joten pöytätilaa riittää.

Kyllä vanhat täyspuiset kalusteet ovat käteviä ja aikaa kestäviä. Ne voi aina kunnostaa uutta tarkoitusta varten. Tämä pöytä oli jo 90-luvulla maalattu valkoiseksi ja laatikot värikkäiksi. Maalia ja pintaa lukuunottamatta pöytä on hyvässä kunnossa. Mitä nyt pöytälevy vähän notkolla, mutta muuten.

Hioin tämän jo kesällä ulkotallissa ja sitä hioessani pari ystävää kävi sitä ihmettelemässä. Heidän idea oli jättää värikkäät laatikot ennalleen. Samaa mieltä oli isäntä: ”Kyllä lapsella pitää muitakin värejä olla kuin mustaa!” Laatikot jäivät siis lego-palikoiden värisiksi. Omaan makuuni hiukan kirjava, mutta onhan tuo nyt aika kiva – sopii 5-vuotiaalle.

Varsinainen maalaaminen oli pikkujuttu telalla vedellen. Puolihimmeä musta kalustemaali on luottomaalini. Jäljestä tulee helposti kohtuullisen hyvää, eikä puolihimmeässä näy kaikki virheet niin hyvin kuin kiiltävässä.

Kyllä siinä kelpaa Pikkuapulaisen opetella kirjoittamaan ja lukemaan – kunhan vain muilta touhuiltaan ja rakenteluiltaan malttaisi.

An old desk got a new color. This desk is a smaller part of a bigger corner desk and there for suitable for children. Little bit too colorful for me, but perfect for five year old.