Hui hulinaa

Pikkuapulaisen 5-vuotissynttärit olivatkin melkoinen voimainponnistus. Lähti niin sanotusti lapasesta. Alkuperäinen suunnitelma tämän etapin juhlistamiseksi oli viettää synttäreitä vaatimattomasti ja matalalla profiililla. Pari kaveria vanhempineen kylään. Toisin kuitenkin kävi.

Pikkuapulaisen ravattua kaverisynttäreillä koko kevään totesimme, että Pikkuapulaisen tai meidän on mahdotonta valita vain muutamaa kaveria synttäreitä viettämään. Kutsuttiin sitten koko poppoo – n. 15 lasta vanhempineen, ja sitten myös pikkusisarineen ja lisäksi vielä pari serkkua – koulun juhlasaliin temppuilun merkeissä. Voisi äkkiä kuvitella, että helppo juttu. Ei kuitenkaan minulle! Vaikeinta oli muistaa ottaa mukaan kaikki kerralla. Piti olla tarjottavaa, pöytäliinaa viiriä, ilmapalloa, ongintaa varten lahjapussukoita jne. jne.

Hyvä kuvaa, minkä voisi julkaista, minulla ei valitettavasti tästä megatapahtumasta ole, mutta värikästä ja vauhdikasta oli.

Seuraavana päivänä oli kutsuttu kotiin mummit ja kummit. Koska edellinen päivä vei kaiken energian ja puhdin, olin tyytyväinen kun talo oli suurin piirtein siisti sukulaisten saapuessa. Puhumattakaan koristeluista tai sen kummemmista teemoista.

Mutta yhden asian ehdin värkätä Pikkuapulaisen avustuksella edellisellä viikolla. Kakkuun koristeen! Meillähän on joka vuosi tämä sama suklaarouhekakku. Pidetään näin yllä isännän perheen perinnettä ”pispalalaisesta kakusta”.  Tätä heillä kotona kuulemma aina syötiin kun oli juhlat. Perinne siis jatkukoon 🙂

Ajattelin kuitenkin vähän muuntaa ilmettä ja värkkäsin viirit kakkuun.  Olin niin onnellinen kun edellisen pävän värikarnevaali rauhoittui kotona vähän vähemmän värikkääksi.

Edelleen kyllä ihailen ja hämmästelen äitejä, jotka pystyvät napsimaan juhlien tiimellyksessä tai valmisteluvaiheessa toinen toistaan hienompia kuvia. Itse säntäilen laittamassa juhlatarjoiluja kuntoon ja kuvat jäävät ottamatta. Ehkäpä taas ensi vuonna saatte ihailla pelkästään tätä ”pispalalaista perinnekakkua”. Yritän muistaa vaihtaa edes pöytäliinan toiseksi 🙂

Little helper is already five years old! He had very colorful party with friends and little less colorful party at home with family. I did not have time to prepare birthday much but did some decorations for the cake.

 

Kategoria(t): Keittiö, Lapselle | Avainsanat: | 4 kommenttia

Vaaseja

Olohuone sai sinivihreää täydennystä. Antelias äitini antoi minulle pari maljakkoa, jotka ovat olleet hänellä niin kauan kuin muistan – todennäköisesti jo ennen syntymääni.

Erityisesti pidän tuosta turkoosinvihreästä maljakosta. Se on ihana! Suomalaista lasituotantoa ehkä, mutta kenen, sitä en varmaksi osaa sanoa. Okkolin, Aladin…? Samantapaisia maljakoita löysin googlettamalla ja Pinterestin kuvahaulla, mutta en juuri tätä. Oli mikä oli, se on todella kaunis.

Tuon matalan Nanny Stillin Harlekiini -kulhon olen saanut tupaantuliaislahjaksi ystävältä. Voiko enää hienompaa tuparilahjaa olla! Lisäsin vielä näiden vanhojen maljakoiden joukkoon uuden  Marimekon kirkkaan Flower -maljakon muodostamaan mukavan ryppään senkin päälle.

Jotain tuosta kyllä vielä puuttuu – pariton määrä näyttäisi vielä paremmalta. Täytyypä pitää silmät auki, jos vaikka viideskin maljakko jostain vielä meille eksyisi.

Aika värikästä, huomioiden se, että tähän asti en ole kelpuuttanut muita kuin kirkkaita maljakoita. Tai savunharmaita. Nyt minulla on pian kokoelma sinivihreää.

Sinistä viikkoa myös teille!

I got two old vases from my mother. Blue and green. The green one especially is so beautiful!  The other two are gifts from friends.

 

Kategoria(t): Astiat, Vanhat tavarat | Avainsanat: , , , , , , , | 2 kommenttia

Voihan munat!

Pääsiäinen on yksi lempijuhlistani. Kevät, keltainen, keväänvihreä, loma…  Tänä vuonna sitä vietetäänkin kohtuullisen myöhään ja pääsiäisenodotusta on jo ilmassa. Taidankin pikkuhiljaa alkaa laittamaan rairuohoa kasvamaan.

Mustavalkoiset pääsiäismunat

Poikkesin pari viikkoa sitten Tigeriin katsomaan mitä kivaa sieltä löytyisi Pikkuapulaisen synttäreille. Synttäreille en ostanut mitään, mutta mukaan tarttui nämä kivat mustavalkoiset posliiniset pääsiäismunat. Hauskoja ovat. Mutta…

Oi voi!

Kuka näistä irrottaa nämä kauheat tarralaput! Aargh! Kirjoitin joskus aikaisemminkin kauppiaiden pakkomielteestä kiinnittää hintalappuja niin tiukkaan, että niitä pitää sormet ruvella rapsuttaman irti. Alkoholi tietysti auttaisi ja edelliseen postaukseen sainkin vinkin käyttää käsidesiä 🙂 Se muuten toimii. Mutta näissä munissa on kyllä isot tarrat ja todella tiukasti kiinni. Vaikka käyttäisin käsidesiä kuinka, niin kyllä ottaa pannuun rapsutella niitä irti. Parin euron ostoksesta tulikin jonkin verran kalliimpi – jos kallis rapsuttamiseen menevä aika lasketaan.

Pääsiäismunia

Eipä mitään. Munat ovat mukavan näköiset ja tämä mielensäpahoittaja on nyt tästä aiheesta jupinat jupissut. Sainpahan sanottua.

Mukavaa viikonloppua!

I got some black and white Easter eggs. But… price tags are glued too tight. It drives me nuts! Eggs look nice though.

Have a nice weekend!

Kategoria(t): Hankintoja, Sisustus | Avainsanat: , | 8 kommenttia

Pikkuremppaa

Joululomalla, kun oltiin koko porukka käytännössä koko loma sisätiloissa sairastelemassa, minua alkoi toden teolla nyppiä huushollissa kaikki, mikä on jäänyt rempassa kesken tai muuten päässyt repsottamaan. Lista on aika pitkä.

Tällainen tuli

On huonoja valintoja, kuten kodinhoitohuoneen tiskipöydän taustalevy ja silikonit, lautalattioissa on paikkaamattomia ruuvin reikiä ja siistimättömiä putken menoja, on pudonneita naulakoita ja putsaamatta jääneitä saranoita, pari kiinnittämätöntä listaa, uretaanin roiskeita makuuhuoneen valkoisella seinällä, eteisen tapetin uusimista, maalaamatta jääneet oven karmit…

Ei hyvä!

Isäntää ei tohdi kovin paljon näistä hätyyttää, kun tekee yläkertaa sen minkä töiltä ja perheeltä ehtii.  Eipä ole muuta vaihtoehtoa kuin alkaa itse töihin.

Pikkuremppaa

Keittiön ja eteisen välisen oven karmit jäivät syystä tai toisesta maalaamatta vaikka koko keskikerros käytiin läpi viitisen vuotta sitten. Ja siitä asti se on harmittanut ja pistänyt silmään. Kun ympärillä on uutta, vanha näyttää auttamattoman nuhjuiselta. Koska tervehdyin meistä ensimmäisenä joululomalla ja oli kovasti tarve tehdä jotain, sain kuin sainkin oven pielet hiottua ja maalattua sekä saranat putsattua. Pikkujuttu, mutta niin merkittävä. Mahtavaa kun on siisti sisäänkäynti keittiöön!

Suti käteen ja toimeksi!

Fiksattu oviaukko

Kodinhoitohuoneeseen laitettiin remontin valmistuttua hätäratkaisuna kaksipuolisella teipillä kiinnitettävät pyyhekoukut. Arvattiin jo kiinnittäessä, että tokkopa siinä kovin kauan kestävät. Ja niinhän siinä kävi, että yksi tuli alas repien mukanaan seinän maalipinnan. Siinä sitten mietittiin, että pitääkö koko seinä uusia mokoma! Päätin kuitenkin kokeilla, miltä näyttäisi tuollainen maalattu laudanpätkä ja siihen kiinni samat koukut. Kellarista löytyi tilkka vanhaa harmaata maalia ja kas – ihan kiva naulakkohan tästä tuli. Saa olla tuossa toistaiseksi.

Pyyhkeet naulakossa

Pyyhkoukut laudan pätkässä

Seuraavaksi putsaan olohuoneen oven saranat ja ehkäpä jopa maalaan makuuhuoneen ikkunaseinän, johon tosiaan ikkunoita asennettaessa pääsi valumaan uretaania jättäen rannun jäkeensä. Tarpeeksi kauan kun jotain epäkohtaa tuijottaa, tulee tosi hyvä mieli, kun sille vihdoinkin saa jotain tehtyä. Toimeen tarttuminen on vaan joskus niin vaikeaa.

Niin tekisi mieli keittiöön uutta tapettia, että onkohan pakko opetella itse tapetoimaankin 🙂

Ja koska postaus ja kuvat olivat tylsääkin tylsemmät, lisään vielä tulppaanit keskiviikkoillan piristykseksi. Leppoisaa loppuviikkoa!

Tulppaanit

Fixing the small things that have bothered me for a while. 

Kategoria(t): Remontti, Sisäremontti, Sisustus, Tekstiilit, Tuunausta | Avainsanat: , , | 2 kommenttia

Aamuhetki

Viime perjantaina olin töistä palatessa jotenkin vaan niin pahalla tuulella. En oikein itsekään tiennyt mikä ärsytti. Painoin kiukuspäissäni viikkosiivousta ja jatkoin lauantaina. Pesin pyykit, puunasin paikat. Kaikki ylimäräinen, ympäriinsä lojuva roina ärsytti tosissaan. Lopulta olin käynyt koko huushollin läpi ja erityisesti keittiöstä lähti kaikki ylimääräinen tavara jonnekin kaappeihin, kellariin, roskiin tai kierrätykseen.

Kyllä helpotti! Lauantaina palkitisin itseni tulppaaneilla ja sunnuntaiaamu siivotussa keittiössä oli vaan niin ihana. Oli isännän vuoro nukkua ja Pikkuapulainen sai katsoa Pikku Kakkosta. Minä puuhastelin keittiössäni, keittelin puuroa ja aurinko tulvi sisään. Oli niin kevät!

Sunnuntaiaamu keittiössä

Siivottu keittiö

Ihanan rauhallistaKimppuAurinkoista työviikkoa teille!

My moment. Sunday morning in the kitchen.

Kategoria(t): Keittiö, Sisustus | Kommentoi