Parempi peti

Tarvitsisin taas neuvoja.

Pikkuapulaisen peti

Kroppani on mennyt loman aikana aikamoiseen kontturaan. Niska on jumissa, selkä kipeä, lonkassa vihloo… Intensiivinen työrupeama kesäkuussa on varmasti yksi syy kropan tilttiin, samoin pihatyöt ja liikunnan puute. Mutta herään aamuisinkin aivan jumissa, joten katse siirtyy meidän sänkyyn. Se on tullut tiensä päähän – senhän näkee jo päältä päin. Uuden ostoa on lykätty, kun ajateltiin, että hommataan uutta sitten yläkertaan. Yläkerran valmistumista tässä nyt ei kuitenkaan voi jäädä enää odottelemaan. Uusi sänky on saatava!

Sänky

Mutta! Miten ihmeessä voi onnistua löytämään itselleen oikeanlaisen sängyn? Tutun tuttu suositteli meille heidän mielestään tosi, tosi hyvää sänkyään. Eikä maksanut kuin 7000 euroa! Hui! Hippasen pienempää budjettia kyllä ajateltiin.

Runkopatja olisi näillä näkymin oikein sopiva meidän tarpeisiin. Yhtään en jää kaipaamaan tuota 12 vuotta sitten ostettua maalaisromanttista ja kuultomaalattua (yök!) sänkyä. Mutta millainen patja? Kova, puolikova, pehmeä…? Millaisella jousituksella? Millainen petari? Olen kuin Liisa Ihmemaassa näiden kanssa.

Makuuhuoneessa

Asko, Masku, Jysk, Ikea, Vepsäläinen, Unikulma…. Mihin pitäisi ensin lähteä sänkyä metsästämään? Kohtuullisen budjetin lisäksi en haluaisi myöskään käyttää tähän kohtuuttoman paljon aikaa. Jonkin aikaa googleteltuani, olen yllättäen tullut huomaamaan, että ainakin Ikean sänkyihin ollaan suhteellisen tyytyväisiä. Onko teillä suosituksia tai varoittavia esimerkkejä?

Lapsen huone

Aika pian tulee myös Pikkuapulaisen sängyn uusiminen ajankohtaiseksi. Tällä viikolla käännettiin kuitenkin laidat seinää vasten, niin on tavallaan vähän niin kuin isomman pojan sänky näin. Hyviä vinkkejä  kaipaan tähänkin. Sänky saisi olla tietysti tyylikäs ja yksinkertainen, laadukas, edullinen, eikä säilytystilakaan sängyn alla olisi pahitteeksi. Ihan kohtuutoiveita 🙂

Nyt, hyvää yötä.

We need badly a new bed. And we would also need some advice how to manage to find a good bed with reasonable price. 

Kategoria(t): Hankintoja, Sisustus, Makuuhuone, Elämää | Avainsanat: , , , | 11 kommenttia

Älyvapaa ratkaisu?

Ongelmahuone on edelleenkin ogelma, mutta valoa kohti mennään. Ehkä. Olohuoneen pimeyttä yritin tällä kertaa loiventaa valkoisella matolla.

Olkkarissa uusi matto

Olen siinä mielessä onnekas, että äitini sattuu rakastamaan matonkuteiden leikkaamista ja mattojen kutomista. Ei tarvinnut kuin vihjata, että haluaisin kokeilla valkoista mattoa, jossa olisi tosi tukevat mustat loimet.

Uusi matto

Äiti kiikutti tänne uuden maton jo huhtikuulla. Kuitenkin vasta nyt lomalla uusi kesämatto pääsi lattialle. Vaikka loimet eivät olekaan niin tukevat kuin olin ajattellut, matto on aivan ihana! Räsymatot ovat minun juttu. Ne ovat kevyesti liikuteltavia, helposti pestäviä, eivät pölise määräänsä enempää, eivätkä ole niin vakavasti otettavia muutenkaan.

Valkoinen räsymatto

Mutta että valkoinen matto! Voiko enää pöllömpää kokeilua olla 5-vuotiaan pojan valtakunnassa, jossa hän ja leikkikaverit viipottavat päivittäin! Ei todellakaan voi. Ihan(an) älyvapaa ratkaisu.

Valkoinen räsymatto olohuoneessa

Olkkarissa näyttää nyt kuitenkin kivan raikkaalta ja pitkästä aikaa sisustuskärpänenkin vähän puraisi. Seuraavaksi sohva, sohvapöytä, kattolamppu, muuta valaistusta… ja uudelleen verhoillut vintage tuolit. Suunnitelmia ja haaveita olisi, aikaa ei lainkaan.

Ongelmaolkkari

Olohuoneen pimeydestä kertoo sekin, että nämä kuvat on otettu ilta-auringon valossa noin kymmeneltä illalla. Se on ainoa aika kesälläkään, kun huoneeseen tulee valoa. Jalusta olisi pitänyt hakea, mutta valoisa hetki olisi siinä ajassa mennyt ohi. Näihin kuviin on tyydyttävä.

Ilta-auringossa

Pikkuhiljaa tämä tästä.

Veden värejä maljakoissa

Trying a new rug that my mom made in the living room. White! Not very sensible solution in the house with five-year-old boy and his friends running around every day. This rag rug makes living room little bit brighter so it may stay there for a while. 

Kategoria(t): Hankintoja, Sisustus, Tekstiilit, Olohuone, Elämää | Avainsanat: , , | 6 kommenttia

Vintage tuolien väri?

Nyt todella tarvitsisin hyviä neuvoja! Olen vihdoinkin tällä viikolla viemässä puolitoista vuotta kellarissa lojuneita vintage tuoleja verhoiltavaksi. Minulla on ollut runsaasti aikaa miettiä tuolien tulevaa väriä ja luulin, että se kirkastuisi minulle ennen pitkää.

Gastone Rinaldi

Kirkastumista ei tullutkaan ja nyt on jo vähän paniikki. Värin pitäisi sopia meidän huusholliin ja olla tietysti trendikäs, mutta ajaton. No huh huh! Ei tätä pysty niin vain päättämään. Ajatukseni ovat pyörineet näiden värien ympärillä:

Värivaihtoehtoja

Oranssi on mukana sen vuoksi, että se on lähimpänä tuolien alkuperäistä väriä. Musta ja harmaat sen vuoksi, että ne sopisivat mihin tahansa muuhun sisustukseen. Petrolinsinisestä tykkään itse tällä hetkellä tosi paljon, mutta pelkään, että se ei ehkä muutaman vuoden päästä enää niinkään ole in. Sinapinkeltainen on vaan jotenkin mielenkiintoinen. Se voisi olla kiva yhdessä tuolissa, mutta ehkäpä sitä tulee vähän liikaa jos kahdessa. Olen jopa miettinyt olisinko niin rohkea, että verhoilisin kaksi tuolia eri värisiksi.

Olemme hyvin tietoisia, että tuolien rahallinen arvo todennäköisesti laskee verhoilun myötä. Meidän ei kuitenkaan ole aikomus myydä näitä, vaan tehdä itselle käyttökelpoiset ja kivat tuolit.

Onko ehdotuksia tai mielipiteitä?

I need some help deciding the color of couple of these vintage chairs. These are the colors that have been in my mind, but which one? I cannot decide and I’m taking chairs to be upholstered already this week. Any suggestions or opinions?

Kategoria(t): Sisustus, Tekstiilit, Vanhat tavarat | Avainsanat: , , , , | 17 kommenttia

Maasta irti

Talven yli säilyttämilleni pelargonioille ei oikein tuntunut löytyvän pihasta paikkaa. Näyttivät niin onnettomilta pelkästään portailla tai patiolla maassa.  Mietiskelin kaikenlaisia tikasratkaisuja, mutta en sitten saanut aikaiseksi.

Kukkapenkki

Muistinkin sitten, että meillä on vielä pino vanhoja tiiliä autotallin seinustalla. Ja pöytäprojektista jäi muutama lankun pätkä. Ihan yhteensopivathan nuo eivät ole, lankku olisi saanut olla leveämpää, mutta kyllä tämä silti auttoi asiaa. Tekaisin tuollaisen kukkapenkin. Kymmenen minuutin diy-projektiksi ihan okei. Yllätyin itsekin kuinka kiva tämä on.

Penkki kukille

Penkin paikka olisi näyttävämpi pation toisella laidalla, mutta tuo nurkkaus on vuorijalavan (joka on muuten toistaiseksi säilyttänyt lehtensä tänä kesänä!) katveessa, joten kukkia ei tarvitse olla yhtenään siirtelemässä suojaan sateelta.

Kukille teline

Patio

Sateinen ja kylmähkö kesä on tainnut lannistaa pelargoniat. En saa niitä kukkimaan millään. Sisälle jättämäni pelakuut kyllä kukkivat oikein kivasti näihin verrattuna. Lasiveranta, taitaisi olla pelakuille oikeampi paikka.

Pelakuut kukkivat sisällä paremmin

Onneksi alkukesästä puutarhalta ostamani riippapelargonit ovat ilahduttaneet runsaalla kukinnallaan keittiön ikkunan alla koko kesän. Tuntuvat viihtyvän tuossa oikein mainiosti.

Riippapelargoniaa ikkunoiden alla

Olen etsiskellyt  ikkunoiden alle jotain yksinkertaisempaa metallista kukkatelineratkaisua. Tuntuu, että kaikissa on kovasti paljon kiemuraa ja koukeroa – ei oikein tämän talon eikä minun tyyliä.

Pikkuapulainen kasvaa niin että kohina kuuluu

Valkoiset kurjenpolvet kukassa

Tällaista tällä kertaa.

Got flowers off from the ground by making a fast diy pench for them. Looks nicer than I expected. My pelargoniums do not bloom yet mainly because of the gold and rainy summer so far. The ones I left inside are blooming better.

Kategoria(t): Julkisivu, Kasvit, Pihalla, Tuunausta | 5 kommenttia

Käyskentelyä

Päivän parhaisiin hetkiin kuuluu tepastelu ympäri pihamaata auringonlaskun aikaan. Kastelukannu kädessä tai sitten ei. Kamera kädessä tai sitten ei. Ehkä nypin muutaman rikkaruohon tai sitten en. Ehkä suunnittelen seuraavaa päivää tai sitten en. Ehkäpä vain aistin – en ajattele.

Minun hetkeni

Lapsi on nukkumassa, tuuli on tyyntynyt, sade tauonnut, ilta-aurinko paistaa peltojen takaa ja kultaa puutarhan sävyt. Tuoksut korostuvat ja linnutkin ovat menneet unten maille. Tämä on minun hetkeni.

Juhannusruusua pilkottaa etupihallakin

Tämän kesän kukkija on ollut juhannusruusu.  Jo kolmatta viikkoa runsaasti kukkivat juhannusruusut aikovat näköjään vielä jatkaa kukkimistaan nuppujen määrästä päätellen.

Juhannusruusut jatkavat kukkimistaan

Tänä kesänä myös kurtturuusu yllätti minut olemassaolollaan. Olen kyllä huomannut, että juhannusruusun kyljessä on jotain muutakin ruusua, mutta se ei ole aiemmin kukkinut lainkaan. No, nyt kukkii!

Kurtturuusu

Terassi kaipaa kunnostusta, mutta en rupea siitä tänä kesänä stressaamaan. Haluaisin siihen erilaisen aidan sekä suojaavaa ja tilan rajaavaa säleikköä, jotta voisin istuttaa köynnöksiä kiipeämään sitä pitkin.

Terassi kaipaa kunnostusta

Myös arovuokko on kukkinut pitkään ja kauniisti. Pitäisi päättää, mihin sen siirrän, sillä nyt se kukkii kukkapenkissä, joka on saanut lähtökäskyn. Penkki on omituisessa paikassa keskellä nurmikenttää ja osittain puumajan alla, joten pois se on siirrettävä.

Arovuokko

Kottikärryihin keittiön edustalle istutin tänäkin vuonna joitakin yrttejä, kuunliljaa, tummalehtistä kesäpegoniaa ja kaksi mansikan tainta. Maistiasia odotellaan jo. Keittiön ikkunoista heijastelee aurinko. En oikein ihan ymmärrä, mistä se heijastaa, kun aurinko laskee toiselle puolelle taloa.

Etupihalla

Jos katson pihan ulkopuolelle, auringonlaskun aika voi joskus olla henkeäsalpaavan kaunis.

Valoisat yöt

Auringonlaskun aikaan

Hyvää yötä.

This is my moment. Walking around the garden during sunset. Our son is sleeping, wind has calmed down, rain has stopped, even birds have gone to sleep. I smell roses and grass that I cut earlier. I might water the plants, I might take some pictures, or do nothing but sense the garden. Good night.

Kategoria(t): Julkisivu, Kasvit, Pihalla | 6 kommenttia