Sisäviherpeukaloni (Vanhan Jäärän Hiilihapoilla– blogista lanseeraama käyttökelpoinen termi) on ollut useamman vuoden kadoksissa. Vanhat kasvit ovat kaikki kuihtuneet enkä ole edes halunnut sisälle mitään uusia viherkasveja riesoikseni. Orkideat ovat olleet ainoat, jotka huonosta hoidostani huolimatta kukkivat ja säilyvät hengissä vuodesta toiseen.
Kasviton aika jäi ilmeisesti väliaikaiseksi episodiksi, kun meille on pikkuhiljaa ilmestynyt sinne tänne uusia viherkasveja ja vanhat riutuneetkin ovat jotenkin heränneet eloon.
Olisikohan tämän ennennäkemättömän lumisen ja aurinkoisen marraskuun ansiota se, että minulle tuli niin kovin keväinen viherkasvi-innostus kaamoksen kynnyksellä eikä jouluiset ajatukset ole yltäneet vielä lainkaan tänne Tuulentupaan. Muissa blogeissa ripustellaan tähtiä ja sytytellään jouluvaloja, mutta minä vain haalin uusia viherkasveja.
Yhtäkkinen innostus mehikasveihin on myös vallannut mieleni. Haluaisin niitä erityisesti pihaan, mutta kun nyt sattuu olemaan talvi, ostin muutaman sisälle. Näissä on jotain erityistä, josta tykkään kovasti.
Ehkäpä sitä jouluakin pikkuhiljaa. Nostin huonekuusen vähän keskeisemmälle paikalle olohuoneeseen jos saisi siitä vaikka vähän jouluista inspiraatiota. Meillä syttyy kuitenkin perinteisesti ruokahuoneen paperitähti ja jouluvalot pihassa vasta ensimmäisenä adventtina. Sen jälkeen alkaa jouluun laskeutuminen.
Hyviä ulkoilukelejä ja aurinkoa viikonloppuunne!
I have suddenly started to like greens and plants this fall. No Christmas preparations yet, in our house it is more like spring. Especially I’m now excited of succulents.
Have a nice and sunny weekend!
Tuulentupa 
Itselläni ”kukkii” kodissa vain sillkikasvit. Merkillisesti sitä tuli jossain vaiheessa äärettömän mukavuudenhaluiseksi. Inhosin jokakeväistä mullanvaihtoa purkkeihin vaikka kasveja rakastankin. Olen vain huono hoitamaan niitä ja kastelemaan. Unohdin jopa hoitaa altakasteluruukkujen kasvit välillä. Mun on vaan tyydyttävä ihailemaan muiden ihania kasveja ja niiden kuvia 😊
TykkääLiked by 1 henkilö
Niin, se mukavuudenhalu tai oikeastaan kiire oli minullakin johtanut siihen, että lähes kaikki viherkasvini olivat nyypähtäneet. Mutta nyt jotenkin on ollut hinku saada vihreää taloon. Ehkäpä kiireet alkaa vähän helpottaa..
TykkääTykkää
Aivan hurmaavia kuvia! Mehikasveissa on jotain poikkeuksellisen viehättävää: ne ovat jollain kummallisella tavalla kovin symppiksen oloisia, niitä ei vain voi vastustaa (myönnän olen joutunut niiden uhriksi jopa Lidlissä käydessäni). Nämä sinun yksilösi ovat todella ihania!
Minullakin oli opiskeluaikana sattuneesta syystä ikkunalaudallani rahapuufarmi: ne olivat helppohoitoisia ja selvisivät ilman kastelua pitkänkin aikaa 😀 En tiedä mitä magiaa nykyisessä talossamme on, mutta kukat tuntuvat täällä viihtyvän. Ehkä se on keittiön työpöytä, jossa valon ja varjon määrä taitaa olla tasapainossa. Pöytää voisi toki käyttää parempaankin tarkoitukseen, mutta eihän kasveista sovi ihan noin vain luopua!
Ihanan vihertävää viikonloppua ❤
TykkääLiked by 1 henkilö
Milla, arvaa mitä, osa näistäkin mehikasveista on Lidlistä 🙂
Itsellänikin oli joskus pari rahapuuta, mutta minulla ne nuopahtivat pienessä ajassa. Olisinko yrittänyt jotenkin liikaa niitä hoitaa? Tässä talossa tuntuu orkideat viihtyvän parhaiten. Mehikasveista en vielä tiedä, kun ovat olleet tuossa niin vähän aikaa.
Ei! Kasveista ei tosiaan voi luopua. Jos viihtyvät siinä keittiön pöydällä, niin anna olla vaan 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Meillä kasvaa mehitähtiä pihalla, tosin ne meinaavat hautautua joidenkin muiden kasvien alle. Perhosorkideat on tosiaan ihanan kiitollisia kasveja! Mä ostelisin sisäviherkasveja vaikka kuinka paljon mutta kun tila loppuu ikkunoiden äärestä 😉
TykkääLiked by 1 henkilö
Juu, ensi kesänä mehitähtiä on saatava. Saa nähdä kuinka vihreäksi tämä sisäviherpeukaloni oikein muuttuu – pitääkö kohta tilata lisää ikkunalautoja.
TykkääTykkää
Paluuviite: 12 kuvaa puutarhavuodesta 2016 | Tuulentupa